Ryövärin Mysteriina

Lopetettu 21.01.2016 tarhassa tapahtuneen jännevamman takia.

© Heidi (1, 2, 3, 4) pääkuvan linet © MWS (joulukalenteri)	Nimi	Ryövärin Mysteriina, Miina
	Omistaja	Heidi N (VRL-01725)
	Sukupuoli	Tamma
	Kasvattaja	Ryövärin Ratsutila (RYOV7949)
	Rotu	Suomenhevonen
	Koulutustaso	Vaativa B, 100cm, Vaativa valjakko
	Syntymäpäivä, ikä	25.03.2014, 15-vuotias (4-v. 25.04.14)
	Painotuslaji	Kouluratsastus
	Rekisterinumero	VH14-018-0474
	Säkäkorkeus	163cm
	Väri	Mustanvoikko
	Kotitalli	Rävholmin Ratsukartano, päiväkirjaan

01/2016 KRJ-I pistein 7,5+40+20+20+13=100,5p. (rakenne-kisat-vanhemmat-jälkeläiset-lisäpisteet)

Luonnekuvaus

"Odotin jännityksellä tallin pihassa. Vilkuilin tuon tuosta rannekelloni aikaa, sen viisarit osoittivat viittä vaille neljää. Tunsin mahanpohjassani perhosia, kun tuijotin pihatietä odottaen auton ääntä. Olin ostanut Ryövärin Ratsutilalta varsan, tumman kaunottaren, ja tämän oli määrä saapua neljältä.
Pian tallin pihalle ajoi hopeinen heppa-auto, jonka sisältä kuului kimeää hirnuntaa. Kädet syyhyten avasin lastaussiltaa, sen auettua näin ensikertaa oman Ryöväriläiseni. Ja kuinka kaunis se olikaan, sinisilmäinen tammavarsa, jonka otsaa koristi kysymysmerkki - olihan sen nimikin Mysteriina."

Miina on energinen ja huomionkipeä tamma, sen kanssa pitää osata toimia juuri oikein, tai syntyy hankaluuksia. Tätä neitiä ei voi vain jättää kuukauden kesälomalle, vaan sitä pitää liikuttaa kunnolla vähintään viisi kertaa viikossa, jotta Miinan pääkoppa pysyy kasassa.
Sen hoitaminen käy välillä työstä, mutta on paikoitellen myös erittäin kiitollista. Siinä vaiheessa, kun harjakori lentää viidettä kertaa lattialle, saa vetää syvään henkeä ja laskea kymmeneen, mutta kun musta tamma tunkee päänsä hoitajan syliin, sulkee silmänsä ja huokaisee syvään, unohtuu ne raivostuttavat tallitavat melko nopeasti. Miina kannattaa sitoa aina kiinni, jos ei halua suorittaa harjauksen yhteydessä aamulenkkiä, sillä tamma tykkää pyöriä karsinassa ympyrää. Silloin, kun se tylsistyy, se yleensä alkaa kaivamaan etusellaan, hyökkää harjakoriin tai keksii hoitajastaan mielenkiintoisia mutusteltavia asioita. Miinaa pitää komentaa aina, kun se tekee väärin, oli se kuinka turhauttavaa tahansa. Jos sen vain antaa olla, yleensä paheet vain lisääntyy ja pahenee. Tamma vaatiikin kärsivällisen ihmisen vierelleen, joka ei pienestä suutu ja osaa arvostaa arjen pieniä hetkiä.
Kuntoonlaittaminen saattaa olla välillä oikeaa taitoluistelua, kun jalat viuhtoo ja pää heiluu ja takapää heijaa puolelta toiselle.

Taluttaessa kannattaa pysyä hereillä, jos Miina löytää mielenkiintoisia asioita - kuten ruohotupsuja ja lajitovereita - saattaa se unohtaa olevansa kytketty ihmiseen ja lähteä korvat hörössä tutkimaan kohdetta tarkemmin. Ei se pahaa tarkoita, saattaa vain välillä olla hieman lyhytmuistinen.
Laumassa Miina esittää hirveän kovaa ja tykkää olla lauman johtajana, mutta osaa kyllä alistua, jos kohtaa agressiivisen vastuksen. Se tulee toimeen melkein minkä tahansa hevosen kanssa ja isottelut jättää sinne tarhan puolelle. Kulkee nätisti ihmisen johtaessa myös muiden hevosten vierellä.

Kouluratsastus on ehdottomasti prinsessan bravuuri, siinä se pääsee parhaimmilleen ja suorittaa aina parhaansa mukaan kaiken. Sen askel on pehmeä ja eteenpyrkivä, liikkeet lähtee aina ylämäkeen ja muotoon hakeutuminen lähtee melkein suoraan tasaisesta tuntumasta. Miina omistaa kolme täydellistä askellajia, joista ravi on ehdottomasti hienointa. Kylmät väreet siinä tulee, kun tamma lähtee lisättyä ravia diagonaalilla ja pysyy täysin tahdissa.
Esteillä tamma saattaa sählätä hieman, varsinkin aluksi tuntuu, että sen vauhdilla ei ole mitään rajaa. Miina innostuu sitä enemmän, mitä korkeammat esteet sen eteen lyödään ja ratsastaja saakin tehdä töitä, jotta tamma pysyy halutussa nopeudessa. Tarkkaavaisuutta vaaditaan myös ponnistuspaikkojen valinnoissa, sillä Miina ei ole hirvittävän ketterä ja usein huonosta paikasta kolisee puomit.

Valjakkoajossa Miina keskittyy todella hyvin. Se malttaa odottaa käskyjä ja suorittaa tehtävät omien kykyjensä rajoissa. Sillä käytetään kokolappuja, koska välillä tuntuu, että neiti tykkää nauttia maisemista ja unohtuu niiden maailmaan. Lappujen kanssa se kuitenkin kulkee hienosti ja tuntuu tykkäävän kärryjen vetämisestä.
Työhevosten lailla tamma toimii myös alan kisoissa hyvin. Siltä löytyy sekä kärsivällisyyttä, että voimaa suorittaa eteen tulevat esteet ilman vaikeuksia ja varsinkin peltotöistä Miina nauttii. Sen kanssa on niin helppoa harrastaa mitä vain, kun kaikki sujuu ongelmitta ja kaikki suoritetaan täydellä sydämellä.

Kengittäjältä vaadimme jälleen kärsivällisyyttä tai rauhoitusainevarastoa. Miina tykkää pitää kengittäjän kiireisenä nyppimällä jalkaa, painamalla sitä alaspäin tai rapsuttamalla vähän turhan lujaa tätä takapuolesta. Rauhoituksella sujuu homma kivuttomasti ja suhteellisen nopeasti.
Eläinlääkäri saa työskennellä jonkin aikaa ilman rauhoittavia, mutta kymmenen minuutin kuluessa kärsivällisyys loppuu ja tarvetta on jälleen rauhoittaville. Hampaiden raspaukseen kannattaa aina varata runsaasti aikaa, koska mikään ei ole itsestäänselvyys Miinan kanssa.
Kopissa kulkee muuten tosi nätisti, mutta liikkeelle lähdössä ja tiukoissa kurvissa protestoi potkimalla ja kuopimalla, joten suojat tulevat tarpeeseen. Tarvitsee aina heinäverkon turpansa eteen, jotta ei keksi hölmöyksiä matkan varrella.

Sukutaulu

[Näytä sukuselvitys][Piilota sukuselvitys]
Isä Monsteri-Morrison on 166-senttinen suomenhevosori, jonka karvapeite kiiltää ruunikonpäistärikkönä. Morriksenakin kulkeva piirtopää tunnetaan rauhallisesta luonteestaan ja luotettavuudestaan. Se on oikea herrasmies niin yksin ollessaan, kuin naisseurassakin. Miina on oriin ensimmäinen tammajälkeläinen ja tamman puoliveljiä ovat o. Ryövärin Morrison, o. Ryövärin Murheenkryyni, o. Ryövärin Leijonamieli, sekä o. Ryövärin Marius.
Morris on kerännyt koulu- ja estekentiltä laatuarvosteluihin vaadittavat sijoitukset.

Isänisä Roi-Raila, tuo tummanruunikko suomenhevonen. Sen säkäkorkeudeksi on mitattu kunnioitettavat 168cm, joka on jo melko paljon suomenputelle. Ori on poikansa tavoin sydän täynnä kultaa ja se onkin jäänyt omistajansa mieleen ystävänä sekä kumppanina.

Isänisänisä Uroonpoika, 159-senttinen musta perämetsien metsästäjä, joka myös suomenhevosena tunnetaan. Hyväkäytöksinen ja rodulleen tyypillinen mies, jolta ei taidot lopu ihan heti kesken.

Isänisänemä Raadelma on tavan ruunikko suokkitamma, joka kohoaa 168 sentin korkeuksiin. Mahtava moniosaaja ja hyvä, tervepäinen periyttäjä.

Isänemä Runo-Edda, jolta Morris on väripeitteensä perinnyt. Ruunikonpäistärikkö tamma on 154cm korkea suomenhevonen mahdollisti hienon Roi-Railan suvun jatkamisen ja on luonteeltaan loistava rotunsa edustaja.

Isänemänisä Sakarias on rautiaanpäistärikkö, 152-senttinen suomenhevonen. Ei mitenkään erityisen mahtava kisakentillä, mutta luonteeltaan sitäkin ihanempi.

Isänemänemä Luna-Lilja, tuo tummanruunikko suokkineiti, joka on mitattu olevan 156cm korkea. Mahtava kisatykki, hieman hankala luonteeltaan, mutta hyvin palkitseva onnistuessaan.


Emä Shamaanimorsian, jonka nimi jo itsessään kaipaa suosionosoituksia, on kuvankaunis valkovoikko suomenhevonen. Tamman pohjavärinä toimii ruunikko ja sillä on vangitsevat herasilmät. Moona on mitattu 154-senttiseksi ja on melko ujo ensitapaamisella. Se kuitenkin osaa kulkea motolla silmä silmästä, eikä siedä lainkaan huonoa kohtelua. Koulukenttien kruunaamaton kuningatar liikkeidensä puolesta ja toimii mainiosti myös valjakkoajossa.
Miinaa ennen tammalle on syntynyt o. Ryövärin Sielun Ritari, t. Ryövärin Kiiranlilja, t. Ryövärin Kruunatar, sekä t. Ryövärin Linnanneito, jotka kaikki ovat Miinan puolisisaruksia.
Moona on kerännyt koulu- ja valjakkokisoista laatuarvosteluihin vaadittavat sijoitukset.

Emänisä Seitsemännen Synnin Syyni, voikko 154-senttinen suomenjuntti, joka osaa olla kovapäinen ja hankalakin toisinaan. Ei anna mitään ilmaiseksi ja palkitsee todella vähän, mutta silti liikkeiltään koulukenttien yläluokkaa.

Emänisänisä Synteesi on perusrautias suokkiori, jonka säkä on mitattu 148cm. Äkkipikainen ja hyvin energinen hevonen, mutta todella hyväliikkeinen ja komea.

Emänisänemä Runo-Saaga 156-senttinen voikko suomenneito, joka väritystään lukuunottamatta on melko mitäänsanomaton, mutta todella kiltti. Monipuolinen, mutta ei loistava.

Emänemä Taran Tittan, ruunivoikko suokkitamma, joka kasvoi vain 149-senttiseksi. Mahtava persoona, joka vaati hoitajaltaan huumorintajua. Hienot liikkeet ja hyvä periyttäjä.

Emänemänisä N.R. Paroni voikko suomenjuntti, juhlallisesta nimestään huolimatta perushevosen näköinen, ei mitenkään silmiinpistävän komea. 150cm korkea kouluratsu.

Emänemänemä Koivurannan Vilina, siunattu ruunikolla karvapeitteellä ja 148cm korkealla keholla. Kaunis suomenhevonen, äkkipikainen ja herkkä kuin mikä.

Kisakalenteri

Valmennukset ja tarinakisat